Mitä on kondenssivesi välikatolla?

Monet omakotitalojen kosteusvaurioista syntyvät vintille tiivistyvästä kondenssivedestä.

Kondenssivettä kertyy, kun sisäilma pääsee törmäämään kylmiin pintoihin vintillä: ilma jäähtyy silloin nopeasti ja sen sisältämä kosteus tiivistyy pisaroiksi.

 

Mitä?

Kondensaatio on kaasumaisen aineen kuten vesihöyryn tiivistymistä nesteeksi ja ilmiön voi havaita monessa arjen tilanteessa.

 

Missä?

Esimerkiksi lämpimässä huoneilmassa kylmän vesiputken pinta alkaa ”hikoilla”. Luonnossa mm. kastepisarat ja sumu ovat saman ilmiön aiheuttamia.

 

Milloin?

Vintillä ongelmaa voi esiintyä ilman kylmetessä, kun lämmin, kostea sisäilma törmää kylmään välikaton rakenteeseen. Kondenssiongelmaa ei välikatolla tarvitse pelätä, jos katon tuuletus on kunnossa, eli lämmin huoneilma tuulettuu ulkoilmaan ennen kuin se törmää kylmiin välikaton pintoihin.

Miten tiedän, onko välikatolla kondenssiongelmaa?

Jos olet epävarma, aiheuttaako kondensio-ongelma kosteusvaurioiden riskiä talollesi, pyydä Vesivekin kattoasiantuntija tekemään ilmainen kuntoarvio. Voit myös itse käydä alustavasti tarkastamassa välikaton tilanteen. Välikatolla kannattaa tarkkailla ohessa listattuja merkkejä.

Tilaa ilmainen kuntoarvio
  • Välikatolla ei ole lainkaan aluskatetta tai se on repeillyt. Aluskatteet yleistyivät 80-luvun lopulla ja tuli pakolliseksi 90-luvun lopussa.
  • Tunkkainen haju yläpohjassa tai jopa asuintiloissa.
  • Vesipisarat rakenteissa.
  • Kosteat eristeet.
  • Värimuutokset rakenteissa, valumajäljet piipunkyljessä ja muissa läpivienneissä.
  • Jääpuikot välikatolla ja/tai räystäillä.
Vesivek-Mitä on kondenssivesi välikatolla?

Mitä on kondenssivesi välikatolla?

Mistä kondenssiongelma johtuu?

Kondenssiongelma on lisääntynyt sen myötä, että asuintilojen kosteusrasitus on nykyään hyvin korkea. Nelihenkisen perheen perusaskareet eli ruoanlaitto, astianpesu, peseytyminen, saunan käyttö, pyykinpesu jne. tuottavat noin 10-15 litraa kosteutta vuorokaudessa.

Toki uusimmissa asuintaloissa on myös rakenteiden höyrysulut kunnossa, eli ennen eristystä rakenteissa on kerros, joka pysäyttää vesihöyryn kulun kohti ulkoseiniä ja kattoa. Toisaalta 1940- ja 50-luvulla rakennetut, sahajauhoilla eristetyt ja rossipohjaiset talot olivat tasaisen harvoja ja korvaavaa, tuulettavaa ulkoilmaa pääsi sisälle haihduttamaan kosteuden.

Ongelmia alkoi syntyä, kun energiansäästösyistä taloja alettiin rakentaa ja remontoida tiiviimmiksi. Jos seinien ja katon rakenteita ei ole tehty oikein ja oikeilla materiaaleilla, edessä on väistämättä ongelmia. Vesihöyry löytää pienetkin raot, joista kulkea. Jos kosteus pääsee orgaaniseen materiaaliin, josta se ei tuuletu, se luo oivat olosuhteet mikrobeille ja homeelle.

Vesivek piirros kondensio

Aluskatteen tehtävä on kerätä kosteus

Välikaton rakenteissa aluskatteen tehtävä on pysäyttää ja kerätä ylhäältä ja alhaalta tuleva kosteus ja johtaa se riittävän tuulettuvuuden avulla ulkoilmaan. Aluskatteita alettiin asentaa kattorakenteisiin vasta 70-luvulla, aluksi käytettiin erilaisia papereita, pahveja, muoveja ja puukuitulevyjä.

Nykyään suositellaan ns. diffuusioavoimia eli hengittäviä aluskatteita. Ne toimivat kuten ulkoiluvaate, jossa on Goretex-kalvo. Se ei päästä vettä ulkoa sisään, mutta hengittää sisäisen höyryn ulos. Hengittävä aluskate toimii optimaalisesti, kun siihen yhdistetään ns. tuplatuuletusrakenne. Siinä ilma pääsee kiertämään sekä aluskatteen alla että päällä. Silloin katteen mahdolliset pienet läpivuodot ja sisältä nouseva kosteus tuulettuu tehokkaasti ulkoilmaan.

Vesivek-tuplatuuletusrakenne