Valesokkeli eli piilosokkeli on 1960–1990-luvuilla yleinen perustustapa, jossa seinän puurakenteet jäävät usein maanpinnan tasalle tai jopa sen alapuolelle. Rakenne voi toimia moitteetta vuosikymmeniä, mutta se altistaa alapohjan rakenteet kosteudelle, ja siksi se luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Ratkaisevaa on, toimivatko salaojat, sadevesien poisto ja pihan kaadot. Ne voi selvittää maksuttomassa salaojien kuntotarkastuksessa.

Mikä on valesokkeli ja miten sen tunnistaa?

Valesokkeli on perustustapa, jossa seinän puurakenteet jäävät maanpinnan tasalle tai sen alapuolelle. Sitä suosittiin 1960-luvulta aina 1990-luvun puoleenväliin saakka omakoti- ja rivitaloissa. Ratkaisulla tavoiteltiin lämpöteknisesti hyvää alapohjaa ja esteettömyyttä: ulko-ovelle ei tarvittu portaita.

Tunnistat valesokkelitalon näistä merkeistä:

• Ulko-oven alareuna on selkeästi alempana kuin sokkelin yläreuna.
• Talon lattia on lähellä maanpinnan tasoa.
• Ulko-ovella ei ole portaita, korkeintaan yksi askelma.
• Ulkolaudoitus tai tiiliverhous alkaa usein aivan maanpinnan läheltä.
• Rakennepiirustuksista näkyy, että puurungon alaosa eli alajuoksut ja runkotolpat on piirretty maanpinnan tasalle tai sen alapuolelle.

Rakenne luokiteltiin riskirakenteeksi vuonna 2007.

Onko valesokkeli aina huono rakenne?

Ei ole. Valesokkeli ei automaattisesti tarkoita kosteusvaurioita, vaan se voi olla täysin toimiva rakenne. Riskirakenteeksi valesokkeli muuttuu, jos ulkoinen kosteus pääsee seinän alaosan puurakenteisiin.

Tyypillisiä riskitekijöitä ennen salaojaremonttia ovat:

Riskitekijä	Mitä tapahtuu
Sadevedet valuvat syöksyistä seinustalle	Seinän alaosan kosteusrasitus kasvaa huomattavasti.
Liian hienojakoinen maa-aines perustusten vieressä	Maa siirtää kosteutta kapillaarisesti kohti laattaa.
Salaojaputket liian ylhäällä	Putket eivät kuivata perustuksia riittävästi.
Vanha, ohut salaojaputki (halkaisija 70 mm)	Putki voi olla tukossa tai rikki.
Laatta ilman kapillaarikatkoa	Maaperän kosteus nousee laattaa vasten ja siitä muihin rakenteisiin.
Pihamaa viettää sokkelia kohden	Hulevedet valuvat perustuksia vasten.
Lumet sulavat seinustalla	Alapohjarakenteiden kosteusrasitus kasvaa.

Myös istutukset ja muu kasvillisuus perustusten vieressä sitovat kosteutta ja pitävät sokkelin kosteana.

Miksi salaojat ovat tärkeät valesokkelitalossa?

Toimiva salaojitus on tärkein tekijä kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi valesokkelitalossa. Salaojitukseen kuuluu salaojaputkien lisäksi kapillaarikatko, sokkelin kosteuseristys, suodatinkangas ja routaeristys. Salaojituksen tekninen käyttöikä on 30–40 vuotta.

Merkkejä toimimattomista salaojista:

• lätäköt perustusten vierellä
• kalkkihärmä sokkelissa
• sokkelin maalin hilseily
• halkeamat sokkelissa.

Mitä salaojaremontissa tehdään?

Vesivek-salaojaremontissa hienojakoinen maa-aines korvataan salaojasepelillä, joka yhdessä patolevyn kanssa pysäyttää kosteuden kapillaarisen siirtymisen kohti perustuksia ja ohjaa sen salaojaputkistoon. Remonttiin kuuluu myös sadevesiviemäröinnin uusiminen: sadevedet johdetaan omaan putkistoonsa ja pois kiinteistön läheltä.

Routaeristys suojaa salaojaputkistoa roudan aiheuttamilta vaurioilta. Suodatinkangas, eristematto ja patolevylista varmistavat kapillaarikatkon oikean toiminnan ja pitkäikäisyyden.

Epäiletkö, että salaojat ovat käyttöikänsä päässä? Varaa maksuton salaojien kuntotarkastus. Selvitämme salaojien ja sadevesiviemäröinnin kunnon.

Sadevedet, pihan kaadot ja lumet valesokkelitalossa

Salaojien lisäksi valesokkelitalon kosteudenhallinta vaatii, että pintavedet ohjataan pois seinustoilta. Kolme asiaa ratkaisee:

1. Sadevesien johtaminen. Jos vedet roiskuvat syöksyistä seinustoja vasten, kosteusvaurioiden riski kasvaa huomattavasti. Sadevedet tulee johtaa vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Valesokkelitaloissa varmin ratkaisu on erillinen maanalainen sadevesiputkisto, koska se on maanpäällisiä pintakouruja tehokkaampi.
2. Sadevedet eivät kuulu salaojiin. Vielä 1970-luvulla sadevedet johdettiin yleisesti salaojiin, mikä muuttaa salaojajärjestelmän käytännössä kastelujärjestelmäksi. Tämän riskirakenteen voi todeta kurkkaamalla salaojien tarkastuskaivoon: siellä saisi näkyä vain salaojaputkien päät. Sadevedet yhtyvät salaojiin vasta kauempana rakennuksesta perusvesikaivossa.
3. Pihamaan kaadot. Jos pihamaa viettää sokkelia kohden, hulevedet valuvat perustuksia vasten ja kivijalan kosteusrasitus kasvaa. Maanpinnan tulisi viettää poispäin talosta vähintään kolmen metrin matkalla, kaltevuudella vähintään 1:20 eli 15 cm kolmen metrin matkalla.
   
   Lisäksi: lumiesteet. Jos lumet pääsevät putoamaan katolta ja sulamaan seinustoja vasten, alapohjarakenteiden kosteusrasitus kasvaa paljon. Lumiesteet tulisi asentaa kaikille lappeille ja koko lappeen mittaisiksi.

Kannattaako valesokkeli korjata?

Jos valesokkeli on toiminut moitteetta vuosikymmeniä, toimivaa rakennetta on turha lähteä korjaamaan. Jos rakenteen kunnosta ei ole tietoa ja varsinkin jos kiinteistössä on kosteusongelmiin viittaavia merkkejä, kunto kannattaa selvittää.

Rakenteen kunnon luotettava toteaminen edellyttää rakenteiden avaamista useammasta kohdasta. Pelkkä pintakosteusmittaus ja pintapuolinen tarkastelu eivät riitä.

Jos rakenteista löytyy selviä kosteuden aiheuttamia vaurioita, valesokkeli kannattaa korjata. Järjestys on tärkeä: ensin päivitetään salaojitus ja varmistetaan, että sadevedet johdetaan pois seinustoilta. Jos ulkoinen kosteusrasitus jatkuu entisellään, uusittukin alapohjarakenne altistuu liialliselle kosteudelle.

Miten valesokkeli korjataan?

Valesokkeli korjataan kengittämällä. Kengityksessä maanpinnan alapuolelta lähtevät puurakenteet nostetaan noin 30 senttiä maanpinnan yläpuolelle. Työvaiheet ovat:

• Seinät avataan sisältä käsin tarvittavaan korkeuteen.
• Eristeet poistetaan, ja runkotolppien vaurioitunut alaosa sahataan pois yksi tolppa kerrallaan. Myös alajuoksu poistetaan.
• Katkaistun runkotolpan tilalle asennetaan laatan päälle kosteussulku ja sen päälle metallikenkä tai harkko, tai valetaan koroke.
• Seinärakenne, laatta ja sokkelin pinta puhdistetaan ja desinfioidaan, ja eristeet lisätään.
• Höyrynsulku asennetaan tiiviiksi.

Mitä valesokkelin korjaaminen maksaa?

Pelkän kengityksen hinta on noin 300–500 €/m. Hintaan vaikuttavat käytettävä menetelmä ja se, kuinka paljon vaurioita kosteus on aiheuttanut. Kengitys vaatii rakennusteknistä osaamista, joten se kannattaa antaa ammattilaisten tehtäväksi.

Mitä salaojaremontti maksaa?

Omakotitalon salaojaremontti maksaa tyypillisesti 13 000–30 000 euroa. Hintaan vaikuttavat eniten perustamistapa, maaperä ja remontin laajuus. Hintaan sisältyvät kuntotarkastus koekaivuulla, kuvallinen työmaaraportti, lopputarkastuspöytäkirja ja huolto-ohjeet.

Tarkistamme valesokkelitalon salaojat maksutta

Valesokkelitalossa toimivat salaojat ja hyvin ohjatut sadevedet pitävät rakenteet kuivina. Maksuttomassa salaojien kuntotarkastuksessa asiantuntijamme selvittää, onko talosi salaojajärjestelmä kunnossa vai tarvitaanko toimenpiteitä.

Salaojien kuntotarkastuksessa:

• käydään läpi sokkelin ja eristeiden kunto
• tarkistetaan salaoja- ja sadevesiviemäröinnin toiminta
• selvitetään pihamaan kallistukset ja se, minne katolta tuleva vesi ohjautuu
• tehdään koekaivuu maaperän laadun selvittämiseksi
• kirjataan havainnot selkeään raporttiin.

Tarkastuksia tehdään ympäri vuoden, myös talvella. Kuntotarkastus on maksuton, eikä se sido sinua jatkotoimiin.

Varaa maksuton salaojien kuntotarkastus tai soita 010 470 3700.