Pitkän ja kovan pakkasjakson päätyttyä omakotiasujaa saattaa odottaa ikävä yllätys vintillä. Pakkanen voi muodostaa yläpohjaan paksun kerroksen kuuraa, joka sään lauhtuessa sulaa ja kastelee villat, kattorakenteet sekä jopa huonetiloja.

”Kun pitkän pakkasjakson ajan kasvanut kuurakerros sulaa, vettä voi valua ämpärikaupalla yläpohjaan ja pirttiin asti. Moni huomaa ongelman vasta, kun vahinko on jo tapahtunut. Tällaisia tapauksia kohtaamme kymmenittäin joka talvi”, kertoo Vesivekin liiketoimintajohtaja Pekka Bau.

Kuuraa syntyy huoneilman kosteudesta

Kuuraa voi muodostua, vaikka katto olisi täysin ehjä. Ilmiö ei yleensä johdu sateesta tai vuotavasta katosta vaan asuintiloista nousevasta kosteudesta.
Asumisessa syntyy jatkuvasti vesihöyryä: hengityksestä, suihkusta, ruoanlaitosta ja pyykinkuivauksesta. Keskimäärin nelihenkinen perhe tuottaa huoneilmaan kosteutta 10–15 litraa vuorokaudessa. Lämmin ja kostea sisäilma pyrkii kevyempänä nousemaan ylöspäin. Jos höyryn- tai ilmansulussa on pieniäkin reikiä, kosteus löytää tiensä yläpohjaan.

Pakkasella yläpohjan rakenteet ovat hyvin kylmiä. Kun lämmin, kostea ilma kohtaa kylmät pinnat, ilmassa oleva vesihöyry jäätyy kuuraksi. Ilma saavuttaa tällöin niin sanotun kastepisteensä eli lämpötilan, jossa kosteus ei enää mahdu ilmaan vaan tiivistyy vedeksi. Kyseessä on sama ilmiö kuin pakastimen seinissä.
Erityisesti pitkät pakkasjaksot nostavat kuuran aiheuttaman kosteusvaurion riskiä. Kuuraa voi kertyä yläpohjaan yllättävän paljon, vedeksi muutettuna kymmeniä litroja.

Omakotiasujien kannattaisi käydä kotinsa yläpohjassa tarkkailemassa sen kuntoa vähintään syksyisin ja keväisin. Silloin huolestuttavat merkit, kuten kuura, kosteus, tunkkainen ilma ja katteen vuodot havaitaan ennen suurempia vaurioita.

”Jos yläpohjaan kertyy runsaasti kuuraa tai kondensiokosteutta, tilanne kannattaa selvittää asiantuntijan tekemän kuntotarkastuksen avulla. Mitä aikaisemmin syy löydetään, sitä helpompi ja edullisempi se on yleensä korjata”, Bau sanoo.

Avainasemassa ilmansulun tiiviys sekä tuulettuvuus

Runsas kuura viittaa lämpövuotoihin, siksi yläpohjan eristyksen riittävyys sekä ilmansulun tiiviys kannattaa varmistaa. Toinen kriittinen seikka on huolehtia, että yläpohja tuulettuu riittävästi ja että siellä on kunnollinen aluskate.

Kondensiokosteutta pääsee yläpohjaan aina jossain määrin, ja jos ilmankierto ei ole riittävä, ongelmia syntyy väistämättä ennemmin tai myöhemmin.

”Tuulettuvaan kattorakenteeseen kuuluu tärkeänä osana kunnollinen aluskate, joka kerää kosteuden ja ohjaa sen ulkoilmaan. Ilman pitää päästä kiertämään sekä aluskatteen alla että päällä. Vesivek käyttää kattoremonteissaan tätä niin sanottua tuplatuuletusrakennetta. Joskus tarvitaan kolmois- tai jopa neloistuuletusrakenne, jotta varmistetaan riittävä ilmankierto”, Bau kertoo.

Faktaboksi: Höyrynsulun ja ilmansulun tehtävät?

Höyrynsulku on muovikalvo tai muu tiivis kerros, jonka tehtävä on pysäyttää vesihöyryn imeytyminen eli diffuusio rakenteisiin. Ilmansulku taas estää ilmavirtauksen eli konvektion rakenteiden läpi. Ilmavirtaus siirtää kosteutta jopa satoja kertoja enemmän kuin vesihöyryn diffuusio, joten suurin osa yläpohjan kosteusongelmista johtuu nimenomaan ilmansulun epätiiviydestä. Omakotitaloissa yläpohjan eristeiden alla oleva höyrynsulkumuovi toimii yleensä myös ilmansulkuna, mutta ainoastaan vain, jos se on täysin tiivis.