2000-luvun pientalojen kosteudenhallinnan riskialttiit rakenteet

2000-luvun pientalo on tavallisimmin puurunkoinen ja tiili- tai lautaverhottu pakettitalo. Talotehtaiden tarjonta monipuolistui ja talopakettien laatu parani, ja suurin osa uusista pientaloista olikin talopaketteja. Omakotitalojen valmisaste kasvoi ja alettiin pystyttää myös kokonaan tehtaassa rakennettavia, valmiina tontille tuotavia valmistaloja.

Uusi ohjeistus paransi kosteudenhallintaa

Talojen kosteudenhallinta parani uuden ohjeistuksen (SRMK C2 1998) myötä sekä 90-luvulla puheenaiheeksi nousseiden sisäilmaongelmien takia. Silti erityisesti alapohjarakenteisissa saattoi edelleen esiintyä puutteita. Vaikka salaojaputket ohjeistettiin sijoittamaan anturan alapinnan alapuolelle, näin ei aina toimittu. Lisäksi matalaperusteisiin taloihin saatettiin asentaa ohutta ja hauraampaa peltosalaojaputkea.

Uuden ohjeistuksen myötä alapohjarakenteeseen tuli rakentaa kapillaarikatko maakosteuden nousun estämiseksi. Matalaperusteiset talot kosteuseristettiin muovisella patolevyllä, mutta kellarikohteiden kosteuseristyksessä saattoi olla edelleen puutteita. Kellaritilojen lämmöneristys asennettiin oikeaoppisesti rakenteen ulkopintaan.

Perinteinen harjakatto oli edelleen ylivoimaisesti suosituin kattomuoto, jyrkkyyttä vaihtelemalla siitä saatiin erilaisia variaatioita. Myös mansardikattoja rakennettiin jonkin verran. Tiilikatteen alle asennettiin aluskate, mutta peltikatteen alta se saattoi edelleen puuttua. Aluskatteen asennustapaan alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Yläpohjan höyrysulut eivät aina olleet täysin tiiviit, mikä synnyttää yläpohjan eristeisiin ja rakenteisiin kondensiokosteutta erityisesti kylmällä säällä.

Tavallisimpia 2000-luvun pientalon ongelmakohtia ovat:

Salaojitus:

  • Materiaalit jo hyviä, ongelmana toteutuksen virheet ja huolimattomuus.
  • Patolevyn yläreuna usein maan alla ilman suojaavaa listaa, jolloin maa-aines tukkii tuuletusraon.
  • Jonkin verran vielä käytetty peltosalaojaputkea.
  • Salaojaputket saattavat olla väärällä korkeudella.
  • Patolevyä ei ole viety anturan alapintaan asti.
  • Salaojien huolto- ja tarkastusmahdollisuudet voivat olla puutteelliset.
  • Sadevesiä ei aina johdettu tarpeeksi kauas kiinteistöstä.

Katto:

  • Tarkista läpivientien tiiviys ja kattoturvatarvikkeiden kiinnitys.
  • Yläpohjan tuulettuvuudessa saattaa olla puutteita.
  • Heikkotasoiset muoviset aluskatteet rispaantuneet, asennettu liian tiukkaan.
  • Vanhoja kattoja remontoidaan ottamatta huomioon nykysuosituksia. Alusrakenteita ei tarkasteta ja tarvittaessa korjata remontin yhteydessä.
  • Pätkälumiesteet.
kattoremontti

Lataa kattoremonttiopas ja saat hyödyllistä tietoa kotisi kunnossapitoon!

Tähän oppaaseen olemme koonneet vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita ehkä punnitset suunnitellessasi kotisi kattoremonttia.

Lataa opas