Tammikuussa hyristään yleensä paukkuvassa pakkasessa, mutta viime vuosina on todistettu myös poikkeuksellisia sydäntalven säitä. Epätavallisen leudot talvikelit näkyvät myös Vesivekin vuotopäivystyksessä, missä puhelin pirisee tällöin vilkkaasti. Lämpöasteet saattavat sulattaa katolle sataneen lumikerroksen, ja onpa nähty kunnon vesisateitakin. Monessa kodissa kosteus löytää silloin tiensä myös vintille.

Jos kattosi on rakennettu ennen 90-lukua, huomioi erityisesti nämä seikat:
– Onko yläpohjassa kunnollinen aluskate?
– Onko yläpohjassa raikas ilma eli onko tuuletus riittävä?
– Ovatko katon läpiviennit ja katteen kiinnikkeet tiiviit?

Sahaava lämpötila + katon lumimassa = vuotoriski

Nollan molemmin puolin sahaava lämpötila yhdistettynä painavaan, kosteaan lumimassaan on vanhalle kattorakenteelle pahin mahdollinen yhtälö. Kun lumikuorma painaa saumoja, läpivientejä ja kiinnikkeiden kohtia, kosteus pääsee imeytymään niiden pienimpiinkin rakoihin kapillaarisesti. Erityisesti tiilikate paljon saumoja sisältävänä katteena on tällöin altis vuodoille. Lämpötilan mennessä pakkasen puolelle saumoihin ja huokosiin imeytynyt kosteus laajenee. Tämä ilmiö pakkasrapauttaa materiaaleja ja saa esimerkiksi huonosti tiivistetyt ruuvit pumppautumaan ylös pelleistä.

Pakkas- ja plussakelien vaihtelut tuovat yläpohjaan myös kondensiokosteutta. Kun lämmin, kostea ilma jäähtyy, sen sisältämä kosteus tiivistyy esimerkiksi peltikatteen alapintaan.

Kun aluskate on kunnossa ja yläpohjan tuuletus on riittävä, pienet katteen vuodot ja kondensiokosteus eivät aiheuta ongelmia riskikeleilläkään. Kosteus haihtuu ulkoilmaan eikä jää muhimaan rakenteisiin. Jos kotisi katto on rakennettu ennen 2000-lukua, kannattaa varmuuden vuoksi käydä kurkkaamassa vintille. Nykyaikaiset vedenpitävät aluskatteet yleistyivät vasta 90-luvulla; sitä ennen aluskatetta ei asennettu lainkaan tai käytettiin pahvisia aluskatteita, jotka aikaa myöten vettyvät ja alkavat vuotaa ja repeillä.

Riittämätön tuuletus aiheuttaa aina aikaa myöten ongelmia

Ennen 2000-lukua ei myöskään kattorakenteen tuulettuvuuteen kiinnitetty huomiota samalla tapaa kun nykyään. Vesivek käyttää kattoremonteissaan tuplatuuletusrakennetta, jolloin ilma pääsee kiertämään aluskatteen molemmin puolin. Tällöin kosteus tuulettuu ulkoilmaan eikä jää muhimaan rakenteisiin. Jotkut vanhemmat kattorakenteet vaativat kolmois- tai jopa neloispystyrakenteen, jotta riittävä ilmankierto saadaan varmistettua. Kaikkiaan tuotekehitysosastollamme on tutkittu ja kehitetty lähes 60 erilaista rakenneratkaisua. Näin jokaiseen kattoon löytyy toimiva ja hengittävä tuulettuvuusratkaisu.

Aluskatteen lisäksi vintillä kannattaa kiinnittää huomio läpivientien kohtiin, eli savupiipun, ilmanvaihtoputkien, antennin ym. juuriin. Ilmanlaatu kertoo paljon ja hajuaisti on hyvä mittari: jos yläpohjassa on tunkkainen, kostea haju, on tuuletus riittämätön. Silloin kannattaa tarkemmin tutkia myös ruoteiden ja eristeiden kuntoa. Jos kosteus on päässyt jylläämään pidempään, voi rakenteissa näkyä merkkejä vaurioista, eli tummentumia, kasvustoja tai peräti hometta.

Kosteat, vaihtelevat talvikelit tulevat Suomessakin yleistymään, joten kunnollinen aluskate ja kattorakenteen tuulettuvuus ovat ehdoton edellytys terveelle kodille.