Sastamalalainen nuohooja Samuli Laine SL-Nuohous Oy:stä on kulkenut katoilla jo yli kymmenen vuoden ajan. Korkealla työskenneltäessä on aina omat riskinsä, jotka ovat konkretisoituneet myös Laineelle: ”Kaksi kertaa seinätikkaiden puola on irronnut alta kesken kiipeämisen. Onneksi en ole pudonnut maahan asti, mutta tilanteet ovat olleet säväyttäviä”, Laine kertoo.
Säännöllinen nuohous on paloturvallisuutta
Nuohousten säännöllisyydestä sekä tulisijojen ja savuhormien turvallisesta kunnosta huolehtii rakennuksen omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja. Nuohous tulee tilata nuohouspalvelua tarjoavalta yritykseltä.
Vakituisissa asunnoissa tulisijat on nuohottava kerran vuodessa, vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein. Jos tulisija on ollut käyttämättä kolme vuotta, se on nuohottava ennen käyttöönottoa.
Nuohoamisen laiminlyönti tukkii hormin ja kasvattaa palokuormaa, minkä seurauksena on riski nokipalolle.
”Sitten onkin jo kiire soittaa palokunnalle, nokipalo ei nimittäin ihan vedellä sammu”, varoittaa Laine.
Toki säännöllistä nuohousta tarvitaan senkin takia, että tulisija toimii hyvällä lämmitysteholla ja hormi vetää. Nuohouksen yhteydessä arvioidaan myös hormien kunto, suojaetäisyydet, nuohousluukkujen tiiviys ja savupeltien toiminta.
Laine kertoo, että asiakkaat alueella hoitavat velvollisuutensa varsin hyvin. Tuttujen asiakkaiden ovilla Laine käy automaattisesti koputtelemassa vuoden välein, jotta nuohous ei vahingossa unohdu.
Turvaa kodille ja nuohoojalle
Nuohoojan työssä Laine pääsee seuraamaan aitiopaikalta kattojen turvallisuutta.
”Kattojen varusteiden laatu vaihtelee paljon. Arviolta puolet katoista on varustettu kunnon kulkusilloilla ja turvallisilla tikkailla, mutta yhtä usein löytyy huonokuntoisia nousutikkaita tai puuttuvia työtasoja”, Laine kuvailee.
Hän muistaa tapauksen, jossa entinen työkaveri kaatui tikkaiden kera viiden metrin korkeudelta, kun seinätikkaat irtosivat kiinnityksistään. Se on karu muistutus siitä, että huonokuntoiset kulkutiet ovat todellinen riski.
Laine kertoo, että hän kieltäytyy nousemasta katolle, jos tikkaat tai kulkusillat ovat selvästi vaaralliset.
”Asiakkaat ovat onneksi yleensä ymmärtäneet tilanteen ja tehneet tarvittavat parannukset. Nuohoojan huomautuksia ei kannata vähätellä, sillä me katsomme kattoja ja rakenteita läheltä päivittäin.”
Tarvittaessa nuohooja tekee ilmoituksen pelastuslaitokselle. Se on Laineen mukaan viimeinen keino, jos vaarallinen puute jätetään korjaamatta.
Hänen viestinsä omakotitaloasujille on yksiselitteinen:
”Kattoturva ei ole pelkkää koristetta. Se on välttämättömyys, jotta me nuohoojat voimme tehdä työmme ja jotta kotisi pysyy turvassa.”
