Suomalaiset muistavat Petri Takalan parhaiten televisiosta, mutta kolmentoista TV-meteorologivuoden jälkeen sää- ja ilmastoasiat kiinnostavat edelleen. Nyt Takala tarjoaa asiantuntijaosaamistaan rennolla otteella oman Sääneuvos-palvelunsa kautta.

”Taustani on Ilmatieteenlaitoksella, missä olin ensin harjoittelijana ja sitten merisäävastaavana”, Takala kertoo. Sieltä siirryin Maikkarille ja toimin myös Forecan päämeteorologina.”

Nyt Takala toimii itsenäisenä yrittäjänä. Hän pitää sääkoulutuksia ja konsultointeja sekä kehittelee erilaisia sääpalveluita asiakkaille esimerkiksi talvikunnossapitopuolella. Hän on yhdistänyt toimintaan myös pitkän linjan intohimonsa, eli surffaamisen.

”Harrastan edelleen purjelautailua ja korjailen surffilautoja. Pidän siitä, että saan tehdä asioita omin käsin”, Takala kuvailee.

Säätä ei voi ennustaa tunnin tarkkuudella

Kukaan tuskin voi kiistää, että sää on yksi suomalaisten suosikkipuheenaiheista. Neljään vuodenaikaan sekä koko matkalle Utsjoelta Hankoon mahtuu monenlaista säätä, ja se tekee myös meteorologin työstä haastavaa. Ennustamisen keinot ovat kehittyneet muun teknologian mukana, mutta monien mielestä ennustukset pitivät ennen vanhaan paremmin paikkansa.

”Aiemmin ennustaminen oli suurpiirteisempää”, Takala toteaa. ”Kartalla oli ehkä kolme symbolia eikä ennustuksen aikaa ja paikkaa määritelty niin tarkasti kuin nykyään. Säätä ei voi ennustaa tunnin tai kilometrin tarkkuudella, mutta nykymaailmassa sitä vaaditaan silti. Nykyään noin 90 % ennusteista tehdäänkin tietokoneella, sillä tietokone käy huomattavasti tehokkaammin läpi kaikki niemennotkot, kukkulat ja saaret.”

Takala kiteyttää, että ennuste on tarkka noin sadan kilometrin virhemarginaalilla. Jos siis myös naapurikuntiin on ennustettu suhteellisen samanlaista säätä, tuntiennusteeseen voi suhtautua varmemmin. Mikäli eroavaisuuksia löytyy, voi sadan kilometrin päähän ennustettu säätila osua omalle kohdalle.

Ilmasto muuttuu myös Suomessa

Ilmaston muuttuminen ei Takalan mukaan vaikuta mitenkään mullistavasti sään ennustamiseen. Fysiikka ennustamisen taustalla on edelleen sama. Auringon asema pysyy ilmastonmuutoksesta huolimatta ennallaan, joten keskitalvella Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse, ja etelässäkin se kohoaa vain vaivoin horisontin yläpuolelle. Pimeys tulee aina olemaan osa pohjoista vuodenkiertoa.

”Toki myös ilmasto on muuttunut”, Takala myöntää. ”Varsinkin ikäihmiset muistavat, kuinka aikanaan hiihdettiin kouluun. Nyky-Suomessa se ei ole missään nimessä itsestään selvää, ja joinakin talvina hiihtämään ei pääse lainkaan. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan voi nähdä vain yhdestä säätilasta, vaan se tulee ilmi pidemmässä vertailussa.”

Myös matalapaineiden reittien muutoksilla on vaikutusta Suomen säähän. Hankalimpia ovat etelästä saapuvat matalapaineet. Niistä ei voi sanoa tarkkaan, kuinka pohjoiseen ne nousevat ennen kuin ne kääntyvät takaisin. Sama pätee etelästä saapuviin sadealueisiin. Niitä on enemmän kuin ennen, ja se tuo kesäsään ennusteisiin epävarmuutta.

Kosteuskin lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä, jolloin talvi saa syksyisempiä piirteitä. ”Pätkätalvia on luvassa”, toteaa Takala. ”Mutta toisaalta pohjoisessa ilmasto on sen verran kylmempi, että lisääntyneet sateet voivat tarkoittaa lumimäärän kasvua. Kuitenkin tulevaisuudessa on syytä varautua siihen, että kunnon talvia ei tule pohjoiseenkaan enää joka vuosi.” Takala kuitenkin muistuttaa, että jatkossakin selkeät jaksot tarkoittavat talvella kireitä pakkasia.

Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vähän yllättäenkin näkyä ensimmäisinä konkreettisina merkkeinä rakenteissa, kuten teissä ja liikenneolosuhteissa, mutta todennäköisesti myös katoissa ja pintamateriaaleissa. ”Kun talviolosuhteet vaihtelevat ja mennään nollan molemmin puolin, syntyy kuuraa ja huurretta. Kemialliset voimat aktivoituvat, ja vesi muuttaa jatkuvasti olomuotoaan. Se rapauttaa helposti kaikkea”, Takala pohtii.

Lisääntyneen kosteuden myötä ilmassa on latenttia lämpöä eli piilevää energiaa. Silloin kaikilla sääilmiöillä on potentiaalia kasvaa, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole havaittu tilastollisesti selviä ääri-ilmiöiden voimistumisen merkkejä. ”Suomi on iso maa, joten paikalliset sääolot vaihtelevat”, Takala täsmentää. ”Myös vuosien välinen vaihtelu tulee jatkumaan suurena. Tykkylumet ja teiden tai kattojen rapautumiset jäätymisen ja sulamisen vaikutuksesta koskettavat aina kerrallaan vain osaa maastamme, ja seuraavana vuonna osat voivat taas vaihtua.”

Sääennusteet ovat edelleen luotettava apu

Takala muistuttaa myös siitä, että kesän ja talven säät ovat todella erilaisia. Kesäsää elää vuorokauden rytmin mukaan, joten se on paikallisempaa. Yksittäiset pilvet voivat syntyä tyhjästä, ja niiden etenemistä on vaikea ennustaa. Talvella taas voimakkaita matalapaineita voidaan ennakoida paljon tarkemmin, sillä vaihtelut vuorokausirytmissä eivät ole niin merkittäviä.

Ennusteita seurattaessa unohdetaan helposti myös tuulen merkitys, vaikka se on usein hallitsevin sääelementti. Takala vinkkaa, että etenkin sisämaassa on tärkeämpää seurata tuulen puuskaennusteita kuin keskituulta. “Vaikka sisämaassa keskituuli olisi vain 5-7 m/s, voivat puuskat usein olla jopa 12-14 m/s. Se voi tehdä jo pientä tuhoa.”

Vaikka ilmasto, vaatimukset sekä ennustamisen tavat muuttuvat, sääennusteet ovat Takalan mukaan erinomainen ja luotettava apu arjen päätösten tueksi. ”Ikkunasta vilkaisemalla voi kurkata, kannattaako esimerkiksi katolle kiivetä juuri nyt”, Takala kuvailee. ”Mutta ennusteet auttavat, jos pohtii, millainen sää on jossain toisessa paikassa jonain toisena aikana.”

Jos säätyyppi on tiedossa, riskipäivät voidaan ennustaa suhteellisen varmasti jopa viiden päivän päähän.
”Hyvällä tuurilla taivaalta ei tulekaan mitään, mutta huonolla tuurilla tulee ja kunnolla. Siksi siihen on hyvä ainakin varautua. Toisaalta taas aurinkoisessa säässä katolla voi olla todella kuuma. Ennusteita seuraamalla töiden oheen osaa järjestää asianmukaista suojaa, varjoa ja nesteytystä.”

Tutustu Petri Takalan Sääneuvos-palveluun osoitteessa: www.sääneuvos.fi