Sade on pilvistä putoavaa vettä. Se syntyy, kun kostea ilma lämpenee esimerkiksi auringonpaisteen takia ja kohoaa ylöspäin. Kun ylempänä ilma alkaa taas viilentyä, kosteus tiivistyy pisaroiksi ja tulee sateena alas. Mekaniikka on varsin selvä. Mutta kun pitäisi tietää mihin kohtaan kuuropilvi syntyy, asia ei olekaan enää yksinkertainen, sanoo Pekka Pouta. 

Sadekuuron ajankohta voidaan ennustaa muuttujien kuten ilmankosteuden ja -lämpötilan avulla. Sen sijaan tarkkaa sijaintia ei kyetä sanomaan, Pekka kertoo ja jatkaa: Käytän mielelläni vertausta kiehuvasta vesikattilasta. Tiedetään, missä lämpötilassa ja milloin vesi alkaa kiehua. Mutta se, missä kohtaa kattilaa veden kupliminen alkaa, on pelkkää arvailua.

Sadekuuron sijainti voidaan siis ennustaa ”kattilan” tarkkuudella. Kattilan koko tosin riippuu aina tilanteesta. Joskus se voi käsittää esimerkiksi maan etelä- ja keskiosan, toisinaan päästään jopa  puolen  maakunnan  tarkkuuteen.

Aamut ja aamupäivät ovat yleensä kesällä poutaisinta aikaa. Tyypillisesti kuuropilvet syntyvät iltapäivällä puolen päivän jälkeen. Tämä kannattaa pitää mielessä vaikkapa pihatöitä suunnitellessa. Kuuropilvet ovat myös yleensä lyhytikäisiä, eli niiden elinkaari kestää tavallisesti vain tunnin verran, Pekka toteaa.

Helpompi sanoa missä ei sada

Paistaa kuin Naantalin aurinko, hymyilee kuin Hangon keksi. Näitä rannikkokaupunkeja pidetään yleensä tavallista aurinkoisempina. Samoin saattaa tuntua, että veneilevien tuttavien somepäivitykset näyttävät aina vaan hyvää säätä, vaikka omilla nurkilla on satanut ”koko ajan”. Onko näille mielikuville todellisuuspohjaa? Pekan mukaan on ja ei.

Alkukesästä, kun vedet ovat vielä viileitä, suuret vesistöt ja niiden äärellä sijaitsevat rannikkokaupungit säästyvät yleensä kuurosateilta. Sikäli mielikuva on oikea. Mutta heinäkuun puolella tilanne kuitenkin muuttuu, kun lämmenneet vedet eivät enää jäähdytä ilmaa vaan kuuropilviä pääsee syntymään myös niiden yllä. Toki esimerkiksi kylmään rintamaan liittyviä, suurten ilmavirtausten mukana liikkuvia sateita voi esiintyä alkukesästä vesistöjenkin alueella.

Poutasäätä voidaan luvata myös silloin, kun ilma ei yksinkertaisesti ole riittävän kostea kuuropilvien syntymiseen.

Pekka ennustaa mieluiten aamusäätä

Pekka ennustaa säätä nykyisin pelkästään Huomenta Suomi -ohjelmassa. Työpäivä alkaa MTV:n studiolla klo 4.30 ja ensimmäinen lähetys tulee ulos klo 6.35.

Tykkään aamuista. Silloin tehdään lyhyttä ennustetta samalle päivälle, mikä mahdollistaa tarkemmat tulokset kuin pitkän aikavälin ennusteissa. Aamulla käytössä on myös tuoreimmat ennustemallit. Maikkarin studiolle päästyäni käyn läpi mallit ja havainnot sekä teen luotaukset ja aamukartan. Ensimmäisiä katsojia kiinnostaa ennen kaikkea aamusää, myöhemmin mukaan tulevia myös iltapäivä.

Aamun ensimmäisen lähetyksen jälkeen Pekka siirtyy taksilla Akateemisen Kirjakauppaan Esplanadin varrelle, sillä loput ohjelmasta tehdään sieltä käsin. Ruudussa hän on puolen tunnin välein, kunnes aamuyhdeksän jälkeen työt ovat pulkassa. Siis samoihin aikoihin, kun monet vasta aloittelevat työpäiväänsä.

Vesivek pelaa varman päälle

Päivän sää kiinnostaa myös kattoremontin tekijöitä, sillä sade voi siirtää aloitusta eteenpäin. Vesivekin periaate on ”Säältä suojaan 1 päivässä”. Se tarkoittaa, että katto rakennetaan jo ensimmäisenä päivänä niin pitkälle, etteivät rakenteet pääse altistumaan mahdollisille sateille. Suomalaisissa sääoloissa se on toimintatapa, jota varmasti jokaisen kannattaa kattoremonttinsa toteuttajalta vaatia.