Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät myös Suomessa. 2020-luvun rankkasateet voivat olla voimakkuudeltaan jotain aivan muuta kuin mihin on totuttu. Samanaikaisesti on selvää, että salaojat ovat harvassa kiinteistössä moitteettomassa kunnossa.
Erityinen huoli on vanhemmista 1970- ja 80-luvuilla rakennetuista taloista, joiden salaojat ovat saapuneet tai saapumassa teknisen käyttöikänsä puolesta ”maaliin”. Salaojat vanhenevat siinä missä muutkin kiinteistön rakenteet – keskimääräinen käyttöikä salaojilla on Suomessa noin 30–40 vuotta.
Salaojaremontti on taloyhtiön tärkeimpiä ja samalla vaativimpia remontteja
Salaojaremontti on tietysti iso investointi. Salaojat eivät myöskään ole näkyvillä, joten remonttitarve ei muistuta itsestään samalla tavalla kuin vuotavat putket tai rapistuva julkisivu. Tästä syystä salaojaremontteja harvoin priorisoidaan taloyhtiöissä ja huolto- ja tarkastustoimenpiteetkin helposti unohtuvat.
Valitettavasti salaojat voivat muodostaa todellisen tikittävän aikapommin taloyhtiöön. Esimerkiksi salaojan tukkeutuminen voi tehdä kuivatusjärjestelmästä tosiasiallisen kastelujärjestelmän, joka kerää kaiken veden talon alle ja sen rakenteisiin.
Kun salaojat eivät toimi, ne voivat aiheuttaa vahinkoa kiinteistön alapohjarakenteissa hyvinkin pitkään, ennen kuin ongelmat antavat merkkejä itsestään. Pommin viimein räjähtäessä hintalappukin on iso.
Isännöitsijöillä suuri vastuu
Olen itse tutustunut lukemattomiin salaojitustapauksiin viimeisen yli 20 vuoden aikana. Isäni firmassa olin töissä jo 15-vuotiaana ja myöhemmin perustin oman Salaojakympit-yrityksen. Nyt Vesivekillä olen aika lailla aitiopaikalla sen suhteen, millainen salaojatilanne maassa on.
Vesivek toteuttaa salaojaremontteja kaiken tyyppisin kiinteistöihin kerrostaloista rivitaloihin ja omakotitaloihin. Meillä on paljon taloyhtiöitä asiakkaana ja kentällä jatkuvasti 3–4 salaojatiimiä, jotka ovat erikoistuneet palvelemaan juuri tätä asiakasryhmää. Kokemukset taloyhtiömarkkinasta ovat usein kaksijakoisia.
Suomesta löytyy taloyhtiöitä, jotka ovat hyvinkin valveutuneita ja jotka toimivat määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti salaoja-asioissa. Toisaalta meillä on edelleen taloyhtiöitä, joissa tilannekuva riskeistä on vähintäänkin sumea.
Isännöitsijöillä on erittäin suuri vastuu siitä, nousevatko salaojat hallituksen asialistalle. Ammattitaitoisen isännöitsijän pitää auttaa hallitusta kiertämään edessä olevat karikot. Salaojat kuuluvat ehdottomasti niihin asioihin, joiden suhteen tulee olla valppaana.
Isännöitsijöitä ja taloyhtiöiden hallituksia ei käy kateeksi, koska usein näiden roolina on juottaa sangen katkeraa kalkkia taloyhtiön osakkaille: uusia remontteja ja uusia rahareikiä entisten päälle. Oman lusikkansa soppaan lyö nykytrendi, jossa sijoittajat haalivat taloyhtiöiden pienen asunnot – ja suhtautuvat erittäin negatiivisesti kaikkiin mahdollisiin remonttikustannuksiin. Tämän johdosta taloyhtiömarkkinassa on sisäänrakennettu ristiriita, joka ei ainakaan paranna maamme yhä kasvavaa korjausvelkaa.
Salaojaremontti nostaa kiinteistön arvoa
Epätoivon valtaan ei kuitenkaan ole syytä vaipua, sen verran positiivisia viestejä kentältä tulee. Nuoremmat sukupolvet ovat selvästi halukkaita ottamaan selvää riskeistä ja toimimaan kestävällä tavalla. Tässä tietysti auttaa se seikka, että luotettavaa tietoa on saatavilla ihan eri tavalla kuin vielä takavuosina.
Laadukkaasti toteutettu salaojaremontti nostaa kiinteistön arvoa sekä turvaa sen perustusten kunnon vuosikymmeniksi eteenpäin. Vesivekin salaojayksiköillä on pitkä kokemus siitä, miten homma tulee hoitaa – ja myös kova ammattiylpeys, joka varmistaa viimeisen päälle toteutetun urakan.
Taneli Kiviniemi
