TV:stä tuttu huutokauppojen tuunausmestari Markku Saukko hankki viime kesänä puolisonsa Annen kanssa mökin, jonka alkuperäinen katto oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Ratkaisu kattopulmiin löytyi tutusta osoitteesta – Vesivekiltä. Pääsimme tutustumaan pariskunnan idylliseen kesänviettopaikkaan ja kuulemaan Markun tuoreimmat kuulumiset.

Saukkojen mökki sijaitsee upealla paikalla, luonnonkauniissa Keski-Suomen järvimaisemassa. Kapean ja kiemurtelevan metsätien päätyttyä mäen päältä avautuu postikorttimainen maisema – punainen tupa rantakoivujen katveessa aittoineen ja rantasaunoineen.

Laskeutuessamme polkua pitkin rantaan löytyy itse mökin isäntäkin juttelemassa Vesivekin paikallisen edustajan, Juha Kratsin kanssa. Juha on tullut tarkistamaan, että kaikki on kunnossa kesäkuussa tehdyn kattoremontin osalta.

Vain muutaman metrin päässä mökistä kimmeltää kirkas – ja kuulemma kalaisakin järvenselkä. Markku näyttää todisteena kännykkäkuvaa, jossa komeilee puolen kilon kokoinen ahven. Kalastaminen on yksi pariskunnan lempipuuhista mökillä, muutoin aika kuluu niitä näitä touhutessa ja paikkoja fiksaillessa.

– Viime marraskuussa tehtiin kaupat tästä paikasta. Annella oli kova mökkikuume, ja kyllähän minäkin asiasta innostuin. Alkukesä meni remontoidessa, mutta juhannuksesta lähtien ollaan vietetty oikeastaan kaikki liikenevä vapaa-aika täällä, Markku juttelee.

Kunnon katto on kaiken a ja o

Mökki on rakennettu 60–70-luvulla, ja sen alkuperäinen peltikatto oli jo painunut. Aluskate puuttui, mutta onneksi merkkejä vuodoista ei vielä näkynyt.

– Kun aletaan remppaamaan, niin onhan se katto aika lailla tärkein juttu. Haluttiin varmistaa, että tässä on meille pitkäikäinen mökki, joten katto laitettiin kuntoon heti.

Vesivek oli jo remontoinut pariskunnan Äänekoskella sijaitsevan omakotitalon katon kymmenisen vuotta sitten. Katto on pelittänyt moitteetta, joten mökinkin kattoremontissa luotettiin hyväksi todettuun kumppaniin.

– Olin keväällä töissä eräillä messuilla, ja siellä oli myös Vesivekin osasto. Juha sattui kävelemään ohitseni, joten nykäisin sitten hihasta ja pyysin ottamaan yhteyttä.

Itse remontti totutettiin kesäkuun alussa, parissa päivässä. Markku oli tuolloin töissä eikä päässyt seuraamaan urakkaa, mutta asentajat soittelivat ja raportoivat työn edistymisestä. Markun tullessa seuraavan kerran paikalle mökki oli saanut mustan Luja-Lauri -lukkosaumakaton sekä uudet teräskourut. Myös katon muu varustus on viimeisen päälle, katolle asennettiin Vesivek-kattosilta, Pyry-lumiesteet sekä Helmi-nousutikkaat.

Uudet katon kulkutiet tulivatkin heti tarpeeseen, kun lappeille asennettiin aurinkopaneelit. Niillä mökkipuuhiin saadaan tarvittava sähkö, mikä helpottaa kummasti arkisia askareita.

Uuden katon materiaaliksi valikoitui SSAB Zero™-teräs.

– Kyllähän näitä ympäristöjuttuja tulee mietittyä. Haluaisi jättää tulevillekin sukupolville mahdollisuuden nauttia puhtaasta luonnosta, Markku pohdiskelee.

Lastujen keskellä varttunut

Markku on harrastanut nikkarointia oikeastaan koko ikänsä.

– Isä oli puuseppä, joten varmaan se tuli vähän verenperintönä. Konttaamaankin opin puulastujen keskellä. Heti kun puukko pysyi kädessä, olen touhunnut sen kanssa. Välillä vuoltiin sormeenkin ja veri lensi, mutta pienet haaverit eivät haitanneet, Markku nauraa.

Myöhemmin Markku kouluttautui kirvesmieheksi. Käsillä tekemisessä kiehtoo se, että näkee oman työnsä jäljen ja voi toteuttaa kaikenlaiset, hullutkin ideat.

Käsiensä jäljen näkee myös pariskunnan toisessa yhteisessä harrastuksessa, puutarhanhoidossa. Äänekosken kodissaan heillä on upea puutarha perennapenkkeineen ja istutuksineen. Markku tosin sanoo pihan jääneen nyt hävettävän vähälle huomiolle, kun mökki on vienyt kaiken vapaa-ajan.

– Tänne mökille ei kyllä perennoja tule, tämä saa olla ihan luonnontilassa. Haluamme pitää tämän paikkana, jossa ei tarvitse stressata pihan hoidosta. No ehkä yhden juhannusruusun voisi tuonne saunan nurkalle istuttaa, tuumaa Markku.

Käsillä nikkaroimisen lisäksi Markku käyttää luovuuttaan harrastajateatterin lavalla. Näyttelemisessä saa Markun mukaan heittäytyä täysin roolin vietäväksi, se on kaikelle työlle mukava vastapaino. Tämän kesän Markku on esiintynyt Uuraisilla kesäteatterissa, jossa loppui juuri kauden näytökset.

Huutokauppaharrastus johti TV-kameran eteen

Markun nikkarointitaidot ovat tuttuja koko kansalle. Televisiosta hänet tunnetaan Huutokauppakeisarista, jossa hän tuunailee huutokauppatavaraa uuteen uskoon – tai täysin uuteen muotoon.

Markku päätyi ohjelmaan sattumalta. Hän kulki huutokaupoissa jo vuonna 2003 muutettuaan Äänekoskelle ja tutustui niissä ympyröissä Aki Palsanmäkeen ja tämän isään, joka tuolloin pyöritti huutokauppaa. Agenttien pongattua Akin TV-ohjelmaan tarvittiin formaattiin myös joku käsistään kätevä remonttireiska. Akin mieleen tuli heti Markku.

– Kun Aki soitti, lupauduin siltä istumalta. Hulluahan ei tarvitse kahta kertaa pyytää. Alussa korjailin tavaraa huutokauppoja varten, mutta nykyään teen enemmän luovia juttuja ja tuunailen täysin uutta vanhasta tavarasta. Siitä on tullut vähän hittijuttu, näitä Design by Markku -tuotteita on huutokaupattu ihan hyvälläkin hinnalla, Markku naureskelee.

Yksi Markun mieleen jääneistä mukavista tuunauksista oli varapäreet.

– Akiltahan aina välillä palaa päreet. Oltiin kerran oikeita päreitä höyläämässä, kun näin sitten tapahtui. Tehtiin siitä innostuneena kultainen ”Vuoden päreenpolttajan varapäre” myyntiin ja lisäksi setti tavallisia varapäreitä. Nehän menivät kuin kuumille kiville, sen kultaisen päreen joku huusi sadalla eurolla.

– Niin ja nämähän on siis ihan huumorilla ja hyvässä hengessä tehtyjä juttuja, Markku lisää vielä pilke silmäkulmassaan.

Huutokauppakeisari pyörii jo 18. tuotantokautta, ja katsojaluvut pysyvät edelleen korkealla. Ohjelmaa kuvataan kolmena päivänä viikossa, Markun osuus laitetaan purkkiin tiistai-iltapäivisin.

Markku kertoo havainneensa näiden 18 vuoden aikana, kuinka kierrätys on tullut muotiin ja vanha tavara menee hyvin kaupaksi. Se on fiksua ja luontoystävällistäkin. Kaikkea vanhaa ei tarvitse heittää menemään, vaan siitä voi kehittää jotain uutta, vain mielikuvitus on vain rajana.

Kysyttäessä onko tulevaisuudessa odotettavissa jotain uusia projekteja, Markku hymyilee salaperäisesti.

– No koskaan ei saa sanoa ei, aika näyttää mitä tuleman pitää. Mutta projekteja pitää aina olla, myhäilee Markku.