Valesokkeli on kodin riskirakenne
Valesokkeli on 1960 – 1980-luvuilla yleisesti käytetty perustustapa, jolla tavoiteltiin lämpöteknisesti hyvää ratkaisua kodin alapohjarakenteisiin. Valesokkelirakenteessa seinän puurakenteet jäävät usein jopa maanpinnan alapuolelle, mikä altistaa ne sekä maaperän kosteudelle että sisäilmasta tiivistyvälle kosteudelle. Jälkikäteen tämä rakennustapa on luokiteltu riskirakenteeksi.
Mistä tunnistaa valesokkelirakenteen?
- Valesokkelissa ulko-oven alareuna on selkeästi alempana kuin sokkelin yläreuna (ks. viereinen kuva)
- Talon lattia on maan tasalla tai sen alapuolella.
- Puuverhoilluissa taloissa ulkolaudoitus on hyvin lähellä maanpintaa tai jopa sen alapuolella.
- Talossa ei ole ulkoportaita.
- Talon rakennepiirustuksista näkyy, että puurungon alaosa eli alajuoksut ja runkotolppien alaosat on piirretty maanpinnan alapuolelle (ks. alla oleva kuva).
Tarkkaile näitä merkkejä valesokkelirakenteisessa kiinteistössä:
Valesokkeli ei automaattisesti tarkoita kosteusvaurioita tai homeongelmia, alapohjarakenteiden kuntoon vaikuttavat monet tekijät. Mutta varsinkin seuraavat oireet ovat hälyttäviä merkkejä:
Pihamaan kaadot
Viettääkö pihamaa sokkelia kohden? Tällöin sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan perustuksia vasten, mikä lisää huomattavasti kivijalan kosteusrasitusta.
Mihin sadevedet valuvat?
Onko sadevesijärjestelmä kunnossa, eli toimivatko kourut ja syöksyt oikein? Jos kodissa ei ole maanalaista sadevesiviemäröintiä, tulisi sadevedet johtaa pintakourulla vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta.
Toimiiko salaojitus?
Onko kiinteistössä salaojitus ja toimiiko se asianmukaisesti? Salaojituksen tekninen käyttöikä on 30-40 vuotta. Lätäköt ja kosteikot perustusten vierellä ovat merkki toimimattomista tai puuttuvista salaojista, samoin muutokset sokkelissa (kalkkihärmä, maalin hilseily, kasvustot, halkeamat).
Pääseekö sokkeli tuulettumaan?
Nurmikko, kukkapenkit ym. istutukset sekä liian hienojakoinen maa-aines sokkelin vieressä lisäävät kosteusrasitusta. Nykymääräysten mukaisesti sokkeli tulee suojata kosteudelta patolevyllä ja vierustan täyttö tulee tehdä karkealla salaojasoralla, joka mahdollistaa sokkelin tuulettumisen.
Sisäilmaongelmat
Tunkkainen, kostea sisäilma varsinkin kevätaikaan on usein merkki kosteuden pääsystä kodin alapohjarakenteisiin.
Miten valesokkeli korjataan?
Ensin tulee kartoittaa salaojituksen sekä sadevesien ohjauksen tilanne sekä kivijalan kunto. Jos puutteita löytyy, ne kannattaa korjauttaa nykymääräyksien mukaisiksi. Sen jälkeen on hyvä pyytää asiantuntija tarkistamaan itse alapohjarakenteiden kunto. Jos kosteusvaurioita on ehtinyt syntyä, vaurioituneet puurakenteet sekä eristeet tulee korvata kosteusteknisesti toimivammalla rakenteella. Tämä voi olla hyvin mittava ja kallis remontti. Valesokkelitaloissa onkin erityisen tärkeää hoitaa salaojitus kuntoon ajoissa, jotta vältytään isommilta vaurioilta.
Lue, miten matalasokkelinen talo Seinäjoella korjattiin salaojaremontilla.
Mikäli talossasi on valesokkeli ja haluat saada varmuuden salaojituksen toimivuudesta, hyödynnä maksuton kuntotarkastuksemme.
Ratkaisuna salaojaremontti
Valesokkelirakenteen riskitekijät
Valesokkelirakenne salaojaremontin jälkeen
Ota yhteys, takuulla vastataan
