Aurinkopaneelit omakotitaloon

Aurinkopaneelien hankkiminen kiinnostaa kansalaisia. Omakotitalon aurinkosähköprojektiin kannattaa kuitenkin varmistautua hyvin, niin välttyy yllätyksiltä.

Aurinkosähköjärjestelmän koon määrittelyssä on perusteltua pitää lähtökohtana sitä, että tuotosta mahdollisimman suuri osa saadaan hyödynnettyä omassa kulutuksessa ja sähköverkkoon myytävä osa jää pieneksi kokonaistuotantoon verrattuna. Tällä tavoin päästään useimmiten parhaaseen taloudelliseen lopputulokseen.

Optimaalinen mitoitus on vaikeaa, ja siihen kannattaa useimmiten käyttää ammattiapua. Mitoituksen voi ratkaista myös käytettävän asennuspinta-alan suuruus tai ulkonäkökysymykset.

Kelpaako vanha katto aurinkopaneeleille?

Seuraavana on edessä omakotitalon katon katemateriaalin huolellinen analysointi: onko katto kunnossa? – Paneelit eivät itsessään toimi katemateriaalina eivätkä varmista katon tiiviyttä. Aurinkopaneelien on oltava katolla tuetulla alueella – esimerkiksi räystäitä ei saa hyödyntää asennuksessa.

Katemateriaali saattaa vaikuttaa paneelien asentamiseen eri tavoin. Esimerkiksi Vesivekin Luja-Lauri-lukkosaumaprofiili on hyvin ”aurinkoystävällinen” katemateriaali, koska paneelit pystytään kiinnittämään lukkosauman ponttiin. Tällöin katteen läpi ei tarvitse porata reikiä.

Ammattilaisia kannattaa hyödyntää niin katon kunnon arvioinnissa kuin paneelien asennuksessakin. Itse tehdyt aurinkosähköviritykset lisäävät paloturvallisuus- ja tapaturmariskiä.

Miten valitsen oikeat aurinkopaneelit?

Itse paneelit eivät juurikaan poikkea toisistaan teknisiltä ominaisuuksiltaan tai ulkonäöltään. Aurinkopaneelin teho riippuu siinä käytetyn pii-raaka-aineen laadusta: yhden aurinkopaneelin teho vaihtelee 350-450 Wp:n välillä.

Paneelityyppejä on kaksi: yksikide- ja monikidepaneeli. Suomessa asennetaan nykyään enimmäkseen yksikidepaneeleita, vaikkakaan ei ole olemassa puolueetonta tutkimustietoa siitä, kumpi olisi täkäläisissä olosuhteissa tehokkaampi.

Miten asettelen paneelit katolle?

Nyrkkisääntönä kaltevilla katoilla: paneelit kannattaa asentaa lähtökohtaisesti lappeensuuntaisesti. Katon alalappeesta on jätettävä vähintään yhden paneelin pituuden verran etäisyyttä ylöspäin. Näin myös lumiesteille jää tarpeeksi tilaa katolla.

Tällä hetkellä yhden aurinkopaneelin pinta-ala asuinrakennuksissa on yleisimmin noin 1,6–2 m2. Pientalokokoluokkaan melko yleisesti tarjottavaan 5 kWp:n järjestelmään sisältyy noin 12-16 paneelia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 23-26 m2.

Suomessa paneelit kannattaa suunnata etelään: näin saadaan suurin vuosituotto, eivätkä kohtuulliset poikkeamat (± 15°) vähennä tuottoa paljoakaan. Itään tai länteen suuntaaminen pienentää vuosituotantoa jo merkittävästi. Jos sähkönkulutus kuitenkin painottuu aamupäivään ja/tai iltapäivään, itään (aamupäivä) ja/tai länteen (iltapäivä) suuntaaminen voi olla perusteltua.

Miten paneelit tulee kallistaa?

Paneelin tehokkain kallistuskulma on noin 35–45 astetta. Vuosituotanto pienenee hitaasti optimikulmasta poikettaessa. Kallistuskulmat 30° ja 60° tuottavat vielä miltei yhtä paljon sähköä vuodessa kuin optimikulma. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 15 asteen poikkeama optimikulmasta vähentää vuosituotantoa noin 5 prosenttia.

Suurimmat pettymykset aurinkosähkön tuotannossa johtuvat usein varjostusten aliarvioinnista. Kiinteästi asennettujen paneelien sijoittelussa on siis tärkeä varmistaa, ettei paneeleille osu varjostuksia (puut, korkeat rakennukset, muut rakenteet jne). Koko alue idästä länteen on syytä katsoa tarkasti läpi.

Kiinteä vai aurinkoa seuraava järjestelmä?

Aurinkopaneelit voidaan asentaa joko kiinteästi tai aurinkoa seuraaviksi. Yhden kääntymisakselin avulla voidaan seurata joko auringon korkeutta tai ilmansuuntaa; kahden akselin seurannalla paneelit voidaan suunnata aina täsmälleen aurinkoa kohti. Kahden akselin seurannalla voidaan saavuttaa (olosuhteista riippuen) noin puolitoistakertainen tai jopa kaksinkertainen vuosituotanto kiinteään asennukseen verrattuna.

Seurantajärjestelmät kuitenkin kasvattavat merkittävästi hankintahintaa ja liikkuvista osista aiheutuu vuosien varrella myös enemmän huoltokustannuksia.

Muista tuulettuvuus!

Aurinkopaneelien tausta tulisi jättää tuulettuvaksi. Tämä tehdään jättämällä vapaa ilmarako paneelien ja niiden takana olevien rakenteiden väliin. Tuulettamaton rakenne nostaa paneelien lämpötilaa, mikä johtaa varsinkin kiteisen piin paneelien hyötysuhteen selvään laskuun.

Mikäli vanhalla katolla on sammalta tai muuta kasvustoa, se kannattaa puhdistaa huolella. Paneelien alla varjossa sammal nimittäin viihtyy erityisen hyvin, ja sieltä sitä voi olla myös vaikea poistaa.