Katon kaltevuus eli kattokulma kertoo, kuinka jyrkkä katon lape on. Se ilmaistaan joko asteina tai suhdelukuna. Esimerkiksi 1:4 kattokaltevuus tarkoittaa, että 4 metrin vaakasuuntaisella matkalla edetään 1 metri ylöspäin

Loiviksi määritellään katot, joiden kaltevuus on enintään 1:10, jyrkkien kattojen kaltevuus on suurempi kuin 1:10. Kaltevuuden tulee olla vähintään 1:80, jotta katto on riittävän kalteva vesien johtamiseen pois. Loivat 1:80 kattokaltevuuden katot ovat kansankielisesti tasakattoja.

Alla kattokaltevuuksia suhdelukuina ja asteina.

Miten kattokaltevuus eli kattokulma lasketaan?

Katon kaltevuuden voi laskea vatupassilla, jossa on astelukumittari. Jos sitä ei ole käytössä, tarvitset riittävän pitkät tikkaat ja mitan sekä apukäsiä. Mittaa ensin korkeusero katon harjalta räystäälle (nousu). Sen jälkeen mittaa harjan ja räystään välinen vaakasuora etäisyys (juoksu).

Kaltevuus = Nousu / Juoksu.

Jos nousu on esimerkiksi 4 metriä ja juoksu 8 metriä, katon kaltevuus on 1:2. Jos haluat kaltevuuden asteina, suhdeluku kerrotaan käänteisellä tangentilla, joka löytyy laskimista. Tämän esimerkkitalon katon kulma on tan^-1(1:2), jolloin katon kulmaksi saadaan 26,6°.

Loiville katoille soveltuvat katteet

Jokaisella katetyypillä on valmistajan määrittelemä minimikaltevuus, mille kate soveltuu. Pääperiaatteena on, että mitä loivempi katto sitä yhtenäisempi ja tiiviimpi vesikatteen tulee olla. Loivalle katolle on siten vähemmän materiaalivaihtoehtoja kuin jyrkälle katolle.

Loivilta katoilta vesi ei painovoimaisesti valu pois niin tehokkaasti kuin jyrkiltä. Siksi katteiden tulee olla jatkuvia, eli niiden saumojen tulee kestää hetkellistä vedenpainetta. Sopivia loivien kattojen materiaaleja ovat huopakatteet ja konesauma- tai lukkosaumakatteet.

Lukkosaumatun peltikaton kaltevuus voi olla 1:7 – 1:9, konesaumattu soveltuu jopa 1:10 katolle.Konesauman tiiveys perustuu paikan päällä tehtävään tuplasaumaukseen/ rissaukseen, jossa voidaan käyttää myös tiivisteainetta. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja loiville katoille, koska vesi ohjautuu hyvin pois laajoja yhtenäisiä pintoja pitkin.

Tasakatolle vaihtoehtona on lähinnä hitsattava huopa.

Jyrkkien kattojen katemateriaalit

Jyrkillä katoilla katteen saumoille ei enää kohdistu samanlaista vedenpainetta kuin loivilla katoilla. Niillä käytetäänkin pääasiassa epäjatkuvia katteita, joita ovat tiilikatto, profiilipeltikatteet sekä kolmiorimakate ja palahuopa.

Profiilipeltikaton vaatima kaltevuus vaihtelee yleensä 1:6 ja 1:9 välillä. Vesivekin profiilit soveltuvat seuraaville kaltevuuksille:

• Tiilikuvioitu Teräs-Tapio 1:6 tai jyrkemmille.
• Aaltopeltikate Suora-Seppo 1:7 tai jyrkemmille
• Luja-Lauri-lukkosaumakate 1:9 tai jyrkemmille kattokaltevuuksille

Tiilikatto sisältää paljon saumoja eikä se materiaalina koskaan ole täysin vedenpitävä. Se soveltuu siten asennettavaksi vain jyrkemmille katoille, joista vesi valuu pois tehokkaasti. Tiilikaton minimikaltevuus on tavallisesti1:4–1:5.

Katon kaltevuus vaikuttaa huoltoon ja ulkonäköön

Katon kaltevuus vaikuttaa myös yläpohjarakenteisiin ja huonekorkeuksiin, katon huoltoon sekä tietenkin kiinteistön ulkonäköön.

Loiva katto ei hallitse julkisivua, joten se ei huonompikuntoisenakaan vedä katseita puoleensa jyrkän katon lailla. Lisäksi loivalla katolla on helpompi kulkea mahdollisissa puhdistus- ja huoltotöissä. Moni arvostaa loivan katon tuomaa lisäkorkeutta huonetiloihin, toisaalta jyrkkä katto antaa enemmän ullakkotilaa.

Loivan katon miinuspuoli on, että vesi ja roskat eivät poistu siltä niin helposti kuin jyrkältä katolta. Loiva katto siis vaatii säntillisempää puhdistusta, etteivät roskat ja kosteus jää muhimaan sen pintaan. Myös kinostuvat lumet kuormittavat helpommin loivaa kattoa, siksi lumisilla alueilla suositaankin yleensä jyrkempiä kattoja.

Jyrkällä katolla räystäiden tuloilma-aukkojen ja harjan poistoilma-aukkojen välille saadaan korkeuseron ansiosta luonnollinen ilmankierto. Mitä loivempi katto on, sitä heikommin ilma kiertää painovoimaisesti sen alusrakenteissa. Siksi riittävään tuulettuvuuteen tulee loivilla katoilla kiinnittää erityistä huomiota.